KOMMENTTI EU:n tietosuoja-asetuksen tulkintaan ja sen perusteella valmisteltavaan kansalliseen lainsäädäntöön

Eduskunnan käsittelyssä olevan sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan lain tavoitteena on, että jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollossa tallennettuja asiakastietoja voitaisiin käyttää mahdollisimman joustavasti ja turvallisesti erilaisissa käyttötarkoituksissa. Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä henkilötietoja voitaisiin käyttää aiempaa laajemmin muussakin kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu. Kun nykyään tietoja voidaan käyttää laissa säädetyin edellytyksin tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa, viranomaisohjauksessa ja -valvonnassa sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävissä, jatkossa tietoja voisi käyttää myös opetuksessa, tietojohtamisessa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Lakiuudistuksen tavoitteena on koota yhteen hajallaan olevat säännökset sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, purkaa lupakäsittelyyn liittyvää päällekkäistä hallinnollista taakkaa, sujuvoittaa ja nopeuttaa lupakäsittelyä sekä tietojen yhdistelyä eri rekistereistä, lisätä arvokkaiden sote-tietoaineistojen käyttöä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä turvata entistä paremmin tietosuoja ja tietoturva sekä asiakkaan henkilötietojen ja luottamuksen suoja (http://stm.fi/sote-tiedon-hyodyntaminen).

Toukokuussa 2018 voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2016.119.01.0001.01.FIN&toc=OJ:L:2016:119:FULL) mahdollistaa jatkossakin arkaluonteisten tietojen käytön tieteellisessä tutkimuksessa. Tieteen kannalta on tärkeää, ettei tietosuoja-asetuksen mahdollistamaa olemassa olevien aineistojen tutkimuskäyttöä rajoiteta.

Me eri tieteenaloja edustavat tieteelliset yhdistykset vaadimme, että EU:n tietosuoja-asetuksen tulkinnassa ja sen perusteella ehdotetun kansallisen tietosuojalain valmistelussa huomioidaan: tieteen vapaus, tietoaineistojen arvo, Suomen vahvuus rekisteritutkimusmaana, eri aineistojen yhdistäminen, kerättyjen aineistojen laadunvarmistus ja tutkimusaineistojen siirtämisen helppous muihin maihin.

  • Tieteen vapaus. Tutkijoilla on oltava oikeus valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä.
  • Tietoaineistojen arvo. Suomessa on monia tärkeitä ja arvokkaita rekisteripohjaisia tietoaineistoja, joiden avulla voidaan arvioida terveydenhuollon ja terveyspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, kuten vaikuttavuutta, tehokkuutta, tasa-arvoa.
  • Suomen vahvuus rekisteritutkimusmaana. Tutkijoille on tärkeä saada tiedontarpeensa mukaisesti käyttöönsä koko väestön kattava rekisteriaineisto, erityisesti kansanterveys- ja yhteiskuntatieteissä.
  • Mahdollisuus yhdistää eri aineistoja. Rekisteritietoja on voitava yhdistää muihin tutkimusaineistoihin, kuten asiakas- ja potilasasiakirjoihin sekä biopankkiaineistoihin.
  • Kerättyjen aineistojen laadun varmistaminen. Tutkijoiden on voitava varmistaa kerättyjen tutkimusaineistojen laatu eri aineistoja yhdistämällä ja mahdollistamalla tarkat katoanalyysit.
  • Tutkimusaineistojen siirtäminen jäsenvaltioiden välillä ja kansainvälisissä tutkimusprojekteissa. Anonymisoitujen tutkimusaineistojen siirtäminen maasta toiseen eri tutkimuslaitosten välillä on edelleen oltava mahdollista. myös EU:n ja ETA:n ulkopuolisiin maihin.

 

Allekirjoittajat:

Sosiaalilääketieteen yhdistys
Suomen epidemiologian seura
Suomen Tilastoseura
Suomen väestötieteen yhdistys
Westermarck-seura

 

Annamme mielellämme lisätietoja:

Sosiaalilääketieteen yhdistys: peija.haaramo(at)thl.fi (pj)
Suomen epidemiologinen seura: anssi.auvinen(at)staff.uta.fi (pj)
Tilastoseura: jyrki.mottonen(at)helsinki.fi (pj)
Suomen väestötieteen yhdistys: marika.jalovaara(at)utu.fi (pj)
Westermarck-seura: jani.erola(at)utu.fi (pj)